Algarven talous

Turismi on johtanut alueen taloutta, kolmannen sektorin muodostaen korkeaa prosenttilukua kokonaistyöllisyydestä ja paikallisesta KTS:stä. Tämä on johtanut työllisyysjakauman epätasapainoon, 75% työllisyydestä keskittyen rannikokaistaleelle. Vahva uskomus turismiteollisuuteen on tehnyt taloudesta hyvin herkän äskettäiselle talouskriisille ja johtanut kasvavaan työttömyyteen, arvioitu 11.9%:iin vuoden 2009 lopussa, ylittäen 10.1% kansallista lukemaa. Koska monet paikallisista asukkaista ovat kiinni sesonkityöllisyydessä, vaihtuen kalastuksen, turismiin liittyvien aktiviteettien tai maanviljelyksen välillä, on vaikeaa määritellä tarkkaa työllisyyslukua alueella.

Muita perinteisiä taloussektoreita Algarvessa, pääosin kalastus ja maatalous, ovat kasvavassa määrin menettäneet alaa turismille vuosien aikana. Maatalous on yhä sisämaan asukkaiden elämäntapa, maanviljelys tuotteilla sisältäen sitrushedelmiä, viikunoita, manteleita, johanneksenleipäpuun papuja, mansikkapensaita ja korkkitammeja. Algarven perinteinen kalastusteollisuus on heikentynyt huomattavasti johtuen EY-säätämistä supistetuista kalastus kiintiöistä, riippuvaisuudesta vanhentuneisiin kalastusaluksiin, turismin saapumisesta ja kalastusväestön ikääntymisestä. Kalatarhat ja vesiviljely ovat lisänneet merkitystä viime vuosien aikana simpukka- ja osteritarhoilla joiden lasketaan nykyään olevan 90% kansallistuotannosta. Algarven ajaton suolakaivos teollisuus edustaa noin 90% kansallisesta suolan tuotannosta vaikkakin suunta on laskussa johtuen suolakaivoksissa käytettävissä perinteisistä menetelmistä.