Algarven historia

Arkeologinen todiste (merkittävä Vila do Bispo alueella) kertoo että tämän alueen aikainen miehitys johtaa neoliittiselle tai palaoliittiselle ajanjaksolle. Heitä seurasivat keltit, foininkialaiset ja  karthagolaiset , vakiinnuttaen kauppasatamia rannikolle ja löytäen Portus Hanibalis´in (nykyinen Portimão) noin 550 eKr. Myöhäisempänä roomalaisten valtakautena, alue kuului Lusitanian maakuntaan kunnes visigootit valtasivat sen, ja jäivät sinne arabialaisten valloitukseen asti 7 vuosisadalla. Nimeten Al-Gharb Al-Andalus alueen (muslimi mantereen länsipuolella), maurilaiset jäivät 1100-luvulle asti ja heillä oli suurin vaikutus alueella, jättäen taakseen rikkaan perinnön joka näkyy yhä tänäpäivänä.

eillä oli suurin vaikutus alueella, jättäen taakseen rikkaan perinnön joka näkyy yhä tänäpäivänä. Vuonna 1249, D. Afonso III kuningaskunnan aikana, portugalilaiset täydensivät Algarven valloituksen johtaen kaikki portugalilaiset hallitsijat nimeämään itsensä siitä lähtien nimellä “Portugalin ja Algarvesin kuningas” kunnes se julistettiin tasavallaksi vuonna 1910. 1400-luku näki upean laajennuksen ajanjakson Algarvessa kun merenkulkija Henry sijoitti merenkulku tutkimusmatkojensa lähtökohdan tänne, luoden hänen tunnetun merenkulku koulunsa Sagresiin ja vakiinnuttaen alueelle tärkeitä kauppapaikkoja.

Algarve vahingoittui vakavasti vuoden 1755 maanjäristyksessä ja sen aiheuttamasta hyökyaallosta joka tuhosi alueen monta historiallista perintöä. Vuonna 1774, Marquês de Pombal, kuningas D. Josén tunnettu pääministeri, joka oli vastuussa Lissabonin Baixa alueen jälleenrakentamisesta maanjäristyksen jälkeen, huolehti myös tärkeän rajakaupungin Vila Real de Santo Antónion jälleenrakentamisesta.